keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

Mystic city -trilogia: Theo Lawrence

Salatun voiman kaupunki: Theo Lawrence. Suomentanut Kirsi Ohrankämmen. Karisto 2013.
Englanninkielinen alkuteos (2012): Mystic City


"Manhattan vuonna X. Pilvenpiirtäjien huipulla hallitsevat rikkaat ja etuoikeutetut, alhaalla ilmastonmuutoksen synnyttämien kanaalien varsilla majailevat vähäosaiset. Yläluokan hienostosviiteissä asuu myös 16-vuotias Aria Rose, joka on kiihkeästi rakastunut Thomas Fosteriin, isänsä poliittisen kilpailijan poikaan. Tai niin kaikki väittävät, sillä itse hän ei pysty muistamaan koko romanssia. Mutta sitten Aria tapaa Hunterin, komean ja salaperäisen mystikon alakaupungista, ja tällä tuntuu olevan hallussaan hänen kadonneen menneisyytensä avain."
Oma arvio:
Minulla oli melko suuret odotukset tästä, sillä Salatun voiman kaupungin alkuasetelma vaikutti takakansitekstin perusteella loistavalta. Ehkä siksi hiukkasen petyin kirjan luettuani. Arian ja Hunterin rakkaustarina ei herättänyt minussa kovin henkeäsalpaavia sydämentykytyksiä. *** SPOILAUSVAROITUS! Minua ärsytti jotkin ennalta-arvattavuudet: kuka tahansa pystyisi heti arvaamaan, ettei Thomas ollut se, jota Aria oikeasti rakasti, ja että salaperäisten rakkauskirjeiden kirjoittaja oli mysteeripoika Hunter.***

Joitakin yllätyksiäkin tarinassa onneksi oli, kuten Davidan, Elissan ja Benedikten todelliset aikeet. Minusta tämä oli mukava lisä lukukokemuksiini, sillä oli mielenkiintoista lukea vaihteeksi mieskirjailijan kirjoittamaa nuorten aikuisten dystopiaa. Theo Lawrencella on miellyttävä tapa kuvailla ympäristöä ja henkilöiden ulkoista olomuotoa kampauksineen kaikkineen. Pidinkin eniten lukea Arian seikkailuista Syvästössä. Jatko-osaa odottelen uteliaana.

Arvosanani tälle 4-.

Tämän kirjan lainasin kirjastosta.

Pimeä sydän: Theo Lawrence. Suomentanut Kirsi Ohrankämmen. Karisto 2014. 



Englanninkielinen alkuteos (2014): Toxic Heart


"Ylhästön eliittiin kuuluvan perheensä hylännyt Aria Rose on päätynyt mystikkorakastettunsa Hunterin kannattajien turvapaikkaan kaupungin ulkopuolelle. Aria haluaa kuitenkin olla Hunterin rinnalla ja karkaa Manhattanille. Seuraukset ovat kohtalokkaat: Arian isän miehet kidnappaavat hänet, ja hän on vaarassa joutua jälleen muistintyhjennykseen ja naimisiin kuolleeksi uskomansa ylhästösulhasensa kanssa. Samaan aikaan kaupungissa käydään veristä valtataistelua mystikoihin liittyneiden Alhaston köyhien ihmisten ja Ylhästön etuoikeutettujen välillä. Pahinta on, että Hunter näyttää käyttäneen Ariaa tässä taistelussa lupaa kysymättä hyväkseen..."


Oma arvio:

Minä pidin tästä Mystic City -trilogian kakkososasta todella paljon enemmän kuin ensimmäisestä osasta. Yksi syy siihen oli Turk, Turk ja vielä kerran Turk. Hänen ja Arian kielletty rakkaus, joka kyti pinnan alla muttei vielä päässyt täysin irti, oli paljon uskottavampi ja mielenkiintoisempi kuin Arian ja Hunterin tarina. En pitänyt muuttuneesta Hunterista yhtään! Hävettää myöntää, mutta toivoin hänelle sattuvan jotain ikävää tarinan edetessä, jotta hänet saataisiin pois kuvioista. Siksipä loppuratkaisu oli loistava ja jätti toivon kytemään Arian ja Turkin romanssille.

Mysteerejä ja toimintaa tässä kirjassa oli juuri sopivasti, ja mukavia uusia sivuhenkilöitä, kuten Shannon, vilahteli mukana. Oli mukava myös lukea mystikkojen erityiskyvyistä - Se oli ihan parasta, että Ariakin sai oman kykynsä kirjan lopussa. Nyt jään jännittämään, jääkö mystinen voima Ariaan ja miten hänen ja Turkin tarina etenee.

Arvosanani tälle 5-

Tämän kirjan sain kustantajalta, kiitän!


Hehkuva Ruumis: Theo Lawrence. Suomentanut Kirsi Holmstén. Karisto 2016.
Englanninkielinen alkuteos (2016): Body Electric


"Aria Rose on saanut suunnattomat mystiset voimat nielaistuaan mystikkoystävänsä Davidan sydämen, mutta samalla voima syö hänen ruumistaan ja häntä odottaa lopulta kuolema. Ylhästössä on valta vaihtunut ja sitä johtaa Arian veli Kyle mahtavan sotajoukkonsa avulla. Kylen pyrkimyksenä on lyödä lopullisesti mystikot ja muu Alhaston väki, ja näyttää siltä että hän onnistuukin, sillä hän on onnistunut jäljittämään viimeisen seitsemästä Sisaresta ja käyttää hyväkseen tämän voimaa.

Aria valmistautuu viimeiseen ponnistukseen ystäviensä kanssa puolustaakseen omiaan. Mutta miten Arian käy? Kestääkö ikuiseksi uskottu rakkaus Hunteriin kuoleman yli?"

Oma arvio:  

Suurin syy siihen, miksi odotin tätä trilogian päätösosaa oli se, että halusin palavasti tietää, miten Arian ja Turkin romanssi etenisi. Tässä asiassa minua onnistikin, mutta muuten en ole ihan niin hekumoissani kuin edellisestä osasta Pimeä sydän. Heidän romanssinsa ei päässyt missään vaiheessa kunnolla liekkeihin, vaan jäi harmillisen vaisuksi.

Tunnen vereni sykkivän, Davidan sydän sisälläni herää eloon. Kehoni rätisee sähköstä aivan kuin olisin saanut sähköiskun. Sitten laukaisen.

Ariaa hämmentää uudenlaiset tunteet Turkia kohtaan, mutta myös uudet kyvyt, joita hän on saanut nieltyään Davidan sydämen. Hän saa huomata, että valtavan voiman jyllääminen hänen kehossaan ottaa koville ja uhkaa hänen terveyttään. Turk on ihanasti huolissaan Ariasta, ja myös Hunter osoittaa välittäväntä yhä Ariasta, vaikka he eivät enää olekaan yhdessä. Kirjan muut henkilöt jäävät melko valjuiksi. Aria lähentyy tarinan edetessä kovanaamaisen Shannonin kanssa, vaikka saa tietää hänestä asioita, joista ei oikein pidä.

Arian hileaddiktiveli Kyle on julistanut sodan niin koko Alhastoa kuin Ariaakin kohtaan. Lopussa Aria saa tietää enemmän veljestään, sillä hän putoaa välillä Davidan ajatuksiin, joita välittyy hänelle tämän sydämen kautta. Veljen kohtalo on surullinen, enkä olisi osannut arvata, mikä hänen salaisuutensa on koko sarjan ajan ollut.

Mitäpä olisi kirja ilman kolmiodraamaa: Hunter alkaa vaikuttaa siedettävämmältä kuin edellisessä osassa, ja Aria joutuu miettimään tarkkaan, mitä tuntee tuota ensirakkauttaan kohtaan. Yllättävän kevyesti hän kuitenkin luopuu tunteistaan. Olisin melkein toivonut, että Aria olisi joutunut kunnon tunnepyöritykseen kahden miehen välissä, mutta molemmat, sekä Hunter että Aria päättivät jatkaa eteenpäin melko kivuttomasti omia polkujaan.

Tunnen hänen sydämensä lyövän villisti. Painan käteni - joka on nyt kokonaan vihreä - Hunterin rinnalle."Et ollut minulle velkaa mistään."
"Olen sinulle velkaa kaikesta", Hunter sanoo. "Ja tulen aina olemaankin."

Koko trilogian ajan on kytenyt taustalla pelko Alhaston ja Ylhästön suuresta sodasta, joka mullistaisi Manhattanilaisten elämän. Kirjan loppu ei tarjonnut ihan sellaista suurta mellakkaa, mitä olin odottanut, vaan koko juttu tyssähti alkuunsa. Mieleeni muistuu Twilight-sarjan "suuri"  lopputaistelu, jossa kävi vähän samanlailla.  Odotan yleensä melko paljon kirjasarjojen päätösosilta ja loppuratkaisuilta, ja siksi olenkin hiukan pettynyt tähän, sillä se ei tarjonnut minulle kovinkaan suurta elämystä.

"Maailmassa ei ole ketään muuta, jonka kanssa katselisin ällöä levää mieluummin kuin sinun."


Hehkuva sydän on ihan ok päätös Mystic City -sarjalle ja pidän siitä, että se on kuitenkin hiukan erilainen kuin muut nuorten aikuisten dystopiat. Mystikkojen erityiset voimat sekä Ylhästön ja Alhaston vastakkainasettelu tekevät tästä erityisen kiinnostavan.

Arvosanani tälle 3+

Tämä kirja on arvostelukappale, kiitos kustantajalle.

Samantyylisiä kirjoja/kirjasarjoja: 

Kat Falls: Veden alla -sarja

Mystic City muissa blogeissa:

Lukunurkka
Kirjavinkit (Salla P)
Mustemaailmani
Kirjaston vanki
Eksynyt kirjojen maailmaan
Kirjaneidon tornihuone
Anna minun lukea enemmän

1 kommentti:

Niina T. kirjoitti...

Luin nyt viimein sarjan toisen osan ja tykkäsin yllättäen paljon enemmän kuin ensimmäisestä osasta. Samoja ongelmia tässä oli edelleen kuin ekassakin (mm. suomentajan virheitä, Arian naiivius), mutta se, että Turk nousee Hunteria kiinnostavammaksi pojaksi Ariankin silmissä on iso plussa. Huomasin kolmannen osan olevan lähikirjaston hyllyssä, joten tänään hakemaan se. :)